Rambo oli ihana enkelinen itsensä tänään... Käytiin tekeen puistotreenit. Näköjään jossakin kummanvälissä ruvennut nuo pyörät siinämäärin kiinnostamaan, että pitäisi perään lähteä. No... Treening treening. Nopeasti tajuaa mitä saa tehdä ja mitä ei, kun osaa oikein esittää asiansa. Nätisti otti kontaktia (makeeta vierellä kävelyä myös) ja kokeiltiinpa uutta juttua. Ollaan aina juostu tien yli (varmuuden vuoksi, ettei opi jäämään tahalleen auton alle). Hankaluutena on ollut se, että kun on ollut herkku kädessä, Rambo on aina vauhdin hiukan hiljennyttyä kurvannut eteen: anna nyt se herkku -meiningillä. Nyt ollaan leikitty sitä narun kanssa juoksuleikkiä takapihalla, niin näköjään onnistui hölkkääminen puistossa ilman leluakin... Osaa jo yhdistää askelien tahdista, että milloin juostaan... Ja kun sitä namia ei ole kädessä, ei kurvaa eteen... :) Toimi myös tienylityksessä. Kokeiltiin myös (ihan vain huvin vuoksi) kevelystä istumista. Kyllä se perse aina maahan nyökkäs, kun pysähdyin... Taidan kuitenkin jättää tämän tulevaan, jottei opi vääräänkohtaan istumista. Näin etukäteen, kun nuita Toko -kenttiä ajattelee.........

Piha-aita on koira varma. JEEE! Saa olla hiukka rennommin nyt. Täytyy vain jatkaa aitaa ylöspäin, kun on vaakalaudotuksella...